Reposten tanssi taivaalta kennolle

Revontulien maaginen tanssi tähtitaivaalla on yksi luonnon kauneimmista näytöksistä, joten loogista on, että se on ehkä vaikeimmin tallennettava. Monet luonnon kauniit näytökset ovat helposti myös kännykällä tallennettavissa, mutta kun yö koittaa ja aurinkotuuli pommittamaan maan magneettikenttää, on kuvaaja pulassa kaluston kanssa. Käytännössä ainoa järkevä ratkaisu on järjestelmäkamera, mutta senkään olemassaolo ei vielä mitään lupaa, sillä teknisesti revontulet ovat suuri haaste sekä laitteistolle että kuvaajalle.

Laitteistoksi revontulikuvaukseen tarvitaan mahdollisimman hyvin pimeyttä kestävä kamera ja valovoimainen objektiivi, jonka laajakulmaisuudestakaan ei usein haittaa ole. Peilikamerat voittavat muun yökuvauksen tavoin revontulikuvauksessa peilittömät, sillä niillä kuvatessa voi sommitella etsimestä menettämättä pimeänäköään ja kuluttamatta järjettömästi akkua. Peililliset rungot ovat usein myös suunniteltuja kovemmille oloille. Sonyn täyden kennon peilittömät ovat tosin pelkän kuvanlaadun puitteessa vastaavia peilillisiä parempia.

Objektiivilta halutaan reposkuvaukseen usein mahdollisimman suurta laajakulmaisuutta, mutta mielestäni aivan maksimilaajuus ei tarpeen kovinkaan usein tule. Enemmän painoarvoa pistän valovoimaisuudelle, sillä todella laajoissa objektiiveissa valovoima on yleensä selvästi heikompi

Ja vaikka valovoima on ylivoimaa suuren kennon ohella, perusharrastelijarungolla kittiobjektiivinkin kera selviää kyllä taivaan loimujen taltioinnista.

Rauhallisia ja himmeitä revontulikaaria kuvattaessa voivat asetukset olla pitkälti samat kuin muussakin tähtikuvauksessa, eli täysi aukko, valotusaika niin pitkä, etteivät tähdet vielä viirunnu eli 20-30 sekuntia, ja ISO-herkkyys noin 1600 paikkeille riippuen objektiivin valovoimasta, taivaan valosaasteesta ja mahdollisesta kuutamosta. Tarkennus tehdään manuaalisesti takanäytöltä kuvaa suurentaen kirkkaaseen tähteen ja valkotasapaino paikallisen taivaan mukaan, eli kaupunkien lähistöllä keinovalo ja oikeasti syrjässä kaikesta voi päivänvaloasetuksiakin käyttää. RAW-muodossa totta kai tämäntyyppiset kuvat kannattaa ottaa, joten valkotasapainolla ei kuvaushetkellä niin väliä olekaan.

 

_MG_2786
Canon EOS 5D Mark III, Samyang 14mm f/2.8 40s. ISO3200, Jyväskylä 4.11.2015

 

Kun reposet alkavat nousta selvästi paljain silmin erottuviksi, ja liikettäkin alkaa syntyä, alkavat tulet muuttua edellisen kaltaisilla asetuksilla helposti yksityiskohdattomaksi mössöksi. Useimmiten normaalin tasoisia revontulia kuvatessa valotusajan on oltava noin 10-15 sekuntia, joten jos tulet eivät vielä kovin kirkkaat ole, joutuu herkkyyttä nostamaan. Hiemankin parempina öinä voivat ajat olla alle 10 sekunnin, jos tavoitteena on liikkeen jonkinasteinen pysäytys.

_MG_8032_01
Canon EOS 5D Mark III, Samyang 24mm f/1.4 5s. ISO800, Jyväskylä 7.10.2015
_MG_9976
Canon EOS 5D Mark III, Samyang 24mm f/1.4 10s. ISO1600, Hankasalmi 16.8.2015

 

Rajujen geomagneettisten myrskyjen aikaan ja joskus muulloinkin tulet suorastaan tanssivat sellaisella tahdilla ja kirkkaudella, että jokainen valotusaika tuntuu vain suttaavan tulet. Tällöin kannattaa valotusaika olla 2 sekuntia tai lyhyempi, miten vain objektiivin valovoima ja kameran kohinansieto antaa myöten. 7.10.2015 suoraan yllä näkynyt revontulikorona räjähteli sellaisella tahdilla, että käytin jopa alle neljäsosasekuntin mittaisia aikoja. Näissä tapauksissa taustataivas jää mustaksi, sillä sen kontrastiero kirkkaisiin revontuliin on hyvin suuri.

 

Vähänkin kirkkaammat revontulet tallentuvat moitteetta myös pokkarille, kunhan siitä löytyy mahdollisuus pitkälle valotusajalle ja mahdollisimman paljon muita manuaalisäätöjä. Erittäin kirkkaista myrskyistä onnistuu taltioimaan kuvia myös joillain puhelimilla. Manuaalisäätöjen löytyessä voi valotusajan asettaa mahdollisimman pitkäksi, yleensä muutaman sekunnin mittaiseksi, ja herkkyyden maksimiinsa, ja toivoa kuvaan tallentuvan jotain. Kännyköissä usein suurin ongelma on jalustakiinnityksen puute. Alla olevan kuvan otin Lumialla 17.3.2015 myrskyn koronasta puhelin lumihangella näyttö alaspäin maaten.

lumia_17-3
Nokia Lumia 920 f/2 4s ISO3200, Jyväskylä 17.3.2015

 

Mutta aina, kun taivaalle ilmestyvät reposet, on tärkeintä kuitenkin se, että muistaa nauttia itse showsta eikä vain tuskailla kuvien kanssa.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Reposten tanssi taivaalta kennolle

  1. Mainiot ohjeet ja hienoja kuvia! Laittaisitko kuviin vielä ajat ja paikat näkyville, niin voi verrata jos on itse kuvannut samoja reposia.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s